1. Itärajan sulkuun liittyvissä rajoituksissa on kyse toimenpiteestä yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseksi. Ettekö voi vaan yrittää kestää?
Turvapaikanhakijoita saapui maahan huomattavasti enemmän edeltävän kriisin aikana, vuosina 2015-2016. Tästä huolimatta, tuolloin kaikki itärajan rajanylityspaikat olivat auki ja näin ollen liikkumisvapautta rajoitettiin mahdollistamalla kansalaisten ja oleskeluluvan saaneiden ihmisten matkustusoikeuden toteutuminen. Tämän oikeuden toteutuminen on yksinkertaista järjestää asukkaille rajan molemmilla puolilla, sallimalla esimerkiksi bussi- tai junaliikenteen kaltaisen julkisen liikenteen kulku. Kuten on yleisesti tiedossa, julkisen liikenteen saavutettavuus matkustajalle toteutuu ainoastaan tapauksissa, joissa hänellä on esittää kaikki välttämättömät asiakirjat (passi, viisumi, oleskelulupa), eli säännöt vastaavat lentoliikenteeseen (lentokone) sovellettavia sääntöjä.
2. Oikeuttanne liikkumisvapauteen ei ole loukattu. Matkustaminen onnistuu Viron kautta / lentämällä, sillä onhan Helsinki-Vantaan lentoasema avoinna.
“Onko kehä kolmosen ulkopuolella elämää?”
Monilla kansalaisryhmillä (iäkkäät, lasten ja lemmikkieläinten kanssa matkustavat perheet) ei ole mahdollisuuksia (mukaan lukien terveyssyistä) tehdä raskaita, pitkäkestoisia ja kalliita matkoja, erityisesti jos heidän on matkustettava koko maan halki (eikä ainoastaan Uudeltamaalta).
3. Mitä järkeä toiminnassanne on? Itärajan sulkemisen syynä on kansainväliset olosuhteet.
Kansainväliset olosuhteet ovat kieltämättä tärkeä, muttei ainoa rajaan vaikuttava tekijä. Itäraja on ollut kokonaan auki 24.02.2022 alkaen vuoden 2023 marraskuun puoleenväliin saakka, geopoliittisista olosuhteista huolimatta. Lisäksi yksikään EU:hun ja NATO:on kuuluvista, Venäjän Federaation rajanaapurimaista ei ole tähän mennessä sulkenut rajojaan. Näin ollen eri jäsenmaat lähestyvät eri lähtökohdista kysymystä yhteisistä maarajoista Venäjän kanssa. Me peräänkuulutamme Suomen hallitusta perehtymään muiden maiden kokemuksiin ja hyödyntämään niitä.
4. Miksi ette pidä mielenosoituksia Venäjän suurlähetystön edustalla?
Vastustamme Suomen hallituksen päätöstä Suomen asukkaina ja kansalaisina. Tästä johtuen kannanottomme ovat suunnattu Suomen hallitukselle.
5. Näemme kuinka suurin osa kantasuomalaisia edustavista Suomen kansalaisista kannattaa hallituksen päätöstä itärajan sulkemisesta. Ettekö te kunnioita Suomen hallituksen päätöstä?
Emme pidä tätä päätöstä lain mukaisena, koska se loukkaa perustuslain takaamia perus- ja ihmisoikeuksia. Silloinkin jos jotkin yhteiskunnalliset ryhmät ilmaisevat KANNATTAVANSA laitonta päätöstä, tällaista päätöstä ei voida pitää oikeutettuna. Olemme jättäneet valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja kantelun YK:lle. Vääristä päätöksistä on olemassa paljonkin historiasta tuttuja esimerkkejä - sellaisista päätöksistä, jotka olivat aikanaan saaneet yhteiskunnallisen enemmistön kannatuksen, ja jotka tuomittiin ja uudelleen arvioitiin myöhemmin, mukaan lukien saman enemmistön toimesta.
6. Olemme vieraan asemassa täällä ja pelkäämme menettää oleskelulupamme.
Emme ole vieraita täällä, vaan täydet oikeudet omaavia, laillisesti maassa asuvia ihmisiä. Jokaisella Suomen valtion alueella asuvalla henkilöllä - hänen taustastaan tai maassa oleskelun syystä riippumatta, on oikeusvaltion periaatteiden mukainen lain takaama suoja, aivan kuten kantasuomalaisillakin. Oleskeluluvan saaneet eroavat kansalaisista siten, että kansalaiset ovat äänioikeutettuja eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Meillä kaikilla on täysi omantunnon- ja sananvapaus. Mielenosoituksiin osallistuminen ei uhkaa millään tavalla oleskelulupaamme.
7. Mediassa puhutaan vastavuoroisuusperiaatteesta Venäjän kanssa Suomen kansalaisuuden saannin aiheen käsittelyn yhteydessä. Mitä eroa on kaksoiskansalaisuudella ja toisella kansalaisuudella?
Suomella ei ole tällä hetkellä käytössä vastavuoroisuuteen pohjautuvaa kaksoiskansalaisuussopimusta yhdenkään valtion kanssa. Termejä ”kaksoiskansalaisuus” ja “monikansalaisuus” vääristellään eri syistä johtuen. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välillä noudatetaan vastavuoroisuusperiaatetta kaksois- ja monikansalaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Venäjän kansalaisuuslakiin on tehty muutoksia vuonna 2020, eli 24.7.2020 alkaen Suomen kansalainen voi säilyttää Suomen kansalaisuuden Venäjän kansalaisuuden saannin yhteydessä. Tämän lisäksi myös minkä tahansa muun maan kansalainen voi säilyttää nykyisen kansalaisuutensa saadessaan Venäjän kansalaisuuden. Suomi pitää Venäjän tavoin Suomen kansalaisia ainoastaan omina kansalaisina. “Jos sinulla on Suomen kansalaisuuden lisäksi yksi tai useampi kansalaisuus, Suomen viranomaiset pitävät sinua Suomen kansalaisena Suomessa ja ulkomailla”. Venäjällä ja Suomessa sallitaan myös monikansalaisuus.
“Näistä olosuhteista johtuen Venäjä ei kiellä kaksoiskansalaisuutta, mutta pitää kaksoiskansalaisuuden omaavaa henkilöä ainoastaan Venäjän Federaation kansalaisena kaikkien juridisten kysymysten kohdalla, ellei toisin mainita liittovaltion laissa”.
Täten Suomen ja Venäjän suhtautuminen monikansalaisuuteen on yhdenmukaista tälläkin hetkellä. Venäjällä on voimassa yhdessä Tadzikistanin kanssa erikseen solmittu erityissopimus, joka ei liity millään lailla monikansalaisuuteen. Venäjän Suomen-suurlähetystö on julkaissut lehdistötiedotteen kyseisestä aiheesta.
8. Katsokaa mitä suomalaiset kirjoittavat teistä uutisartikkeleiden kommenttiosioissa!
On välttämätöntä muistaa se, ettei internetissä esiintyviä kommentteja voida pitää objektiivisena katsauksena yhteiskunnalliseen mielipiteeseen. Netti on anonyymi tila, jossa on usein mahdotonta yksilöidä käyttäjää. Tästä seuraa paikkaansa pitämättömän tiedon levittämistä, vihapuhetta ja trollaamista. Länsimaiden verkkoympäristö ei siinä mielessä eroa mitenkään venäläisestä verkkoympäristöstä. Jokaisella ihmisellä on oikeus mielipiteensä ilmaisuun demokraattisessa maassa, siinäkin tapauksessa, jos hän on trolli. Siksi me noudatamme oikeusvaltion periaatteita ja kunnioitamme jokaisen ihmisen oikeutta tuoda esille omaa mielipidettään, kannasta riippumatta.
9. Mitä voin tehdä, jos minuun kohdistuu painostusta mielenosoituksiin osallistumiseni seurauksena?
Liittomme ja sen ohella jokainen meistä harjoittaa Suomessa sallittua, täysin lainmukaista toimintaa (mielenosoituksiin osallistuminen, yhtä täällä asuvan vähemmistön etuja edustavan liiton kehittäminen). On selvää, että ihmiset kohtaavat toisinaan Suomessa taustaansa kohdistuvaa syrjintää, mukaan lukien työssä. Sitä tapahtuu riippumatta siitä, että onko henkilö yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivinen vai ei. Näiden ongelmien näkyväksi tekemiseen ja ratkaisuun on olemassa laillisia keinoja - Aleksanterinliitto on perustettu myös tästä syystä johtuen. Syrjintätapauksista on helppo saada yliote vetoamalla nykyiseen lainsäädäntöön sekä uhkauksella tehdä kantelu painostavasta tahosta, sillä työnantajaa edustava osapuoli on hyvin perillä syrjinnän laittomuudesta ja siten myös hallinnollisen ja rikosoikeudellisen vastuun kaltaisista seurauksista organisaatiolle.
Olemme saaneet tähän mennessä myönteistä palautetta täysin lainmukaisesta työstämme poliisilta sekä Eduskunnan kansanedustajilta.
10. Mihin tätä yhdistystä oikein tarvitaan? Eikö vastaavia asioita ole mahdollista selvittää saattamalla asia tuomioistuimen tai muun viranomaisen käsiteltäväksi?
Viranomaiselle on mahdollista ja pitääkin tehdä kanne joko yksilöhakijana tai yhteishakemuksella. Tosin kommunikointi poliittisten tai yhteiskunnallisten päättäjien kanssa onnistuu luontevammin yhdistyksen nimissä - se on nopeampaa ja tehokkaampaa. Meillä on aiempaa kokemusta siitä, ettei yksityishenkilön kanssa olla valmiita käymään tietyn tason keskusteluja, mutta sen sijaan virallisesti rekisteröidyn Aleksanterinliiton kanssa ollaan valmiita vuorovaikutukseen.
Toimintamme on jo johtanut siihen, että liittomme on asetettu poikkeuslain valmistelusta lausuntoja antavaan asiantuntijaryhmään - mutta toisaalta itärajan sulkua koskevat kysymykset ovat vain yksi osa-alue Aleksanterinliiton toiminnassa ja tavoitteissa.
11. Kuka rahoittaa toimintaanne?
Yksityiskohtaiset tiedot toimintamme rahoituksesta löydät erilliseltä sivulta.
12. Mitä pidemmän aikavälin suunnitelmia teillä on?
Aleksanterinliitto nimeää tavoitteekseen turvallisen asuinympäristön luomisen Suomessa - ympäristön, josta puuttuu tai jossa on minimoitu kansallisuuteen tai kieleen perustuva syrjintä, ja jossa noudatetaan liiton jäsenten oikeuksia. AL katsoo yhdeksi tavoitteekseen lisätä tietoisuutta juridisissa, oikeudellisissa sekä poliittisissa kysymyksissä.
13. Ovatko liiton jäsentiedot julkisesti saatavilla?
Liiton jäsenrekisteri on salassa pidettävää tietoa ja on siten ainoastaan siitä vastuussa olevien käytettävissä. Liitto ei luovuta jäsentietojaan ulkopuolisille henkilöille tai järjestöille. Kukaan ei ole ilmoitusvelvollinen yleishyödyllisen yhdistyksen jäsenyydestään.
Mikäli sinulle heräsi vastauksia kaipaavia kysymyksiä, pyydämme olemaan meihin yhteydessä sähköpostitse, niin pyrimme auttamaan parhaamme mukaan: info@aliitto.fi