Hieman luottamuksesta

Reutersin tutkimuksen mukaan Suomessa luottamus tiedotusvälineisiin on Euroopan korkein ja yksi maailman korkeimmista – 69 prosenttia väestöstä luottaa uutisiin. Ilta-Sanomat on yksi tutkimuksessa mainituista suosituimmista julkaisuista: sen painoversio on maan viiden luetuimman sanomalehden joukossa, kun taas sen verkkoversio on suosioluettelon kärjessä.

Ilta-Sanomat (jäljempänä IS) julkaisi lauantaina 30. marraskuuta toimittaja Petri Sepän artikkelin Aleksanterinliitosta (jäljempänä AL). AL sai viime päivinä paljon mediahuomiota Suomessa SDP:n kansanedustajan Kimmo Kiljusen tapaamisen 28.10.2024 ja sitä seuranneen kohun vuoksi, joka johti Kiljusen eroon ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.

Artikkeli pohjautuu monilta osin Seurassa keväällä 2024 julkaistuun toiseen Aleksanterinliitosta kertovaan artikkeliin. Tuolloin AL:n hallitus tutustui sen sisältöön, arvioi että jutun journalistinen taso on heikko ja sen tuotettu julkisuus on vähäpätöinen. Yksimielisesti päätettiin jäädä reagoimatta tähän artikkeliin julkisesti.

Nyt tilanne on muuttunut: näemme vastaavia teesejä jo erittäin suositun julkaisun sivuilla. Samana päivänä useat AL:n hallituksen jäsenet lähettivät IS:n toimitukseen oikaisupyyntöjä, joihin saatiin seuraava vastaus: «Jutussa ei oteta kantaa asian merkitykseen – jutun tarkoituksena on esitellä lukijoille Aleksanterinliittoa ja sen päättävissä asemissa olevien taustoja».

Tarkastellaanpa annettuja tosiasioita.

«Seuran» mukaan eräs yhdistyksen jäsen muuttui ajatustavaltaan äärimmäisen Suomi-vastaiseksi Aleksanterinliiton vastuuhenkilöön tutustuttuaan.

Jäsenen tunteva suomalainen sanoi, että yhdistyksen jäsen «näkee Suomessa nykyään pelkkää russofobiaa».

– Tuntuu, että hänet on aivopesty, suomalainen sanoi Seuralle.

Kirjoittaja viittaa Seuran artikkeliin, jossa haastateltava väittää nimettömänä pysyessään, että hänen entinen puolisonsa liittyi AL:on ja muuttui suomalaisvastaiseksi ja näkee täällä vain venäläisvihaa. Haastateltavan mielestä ex-puoliso on «aivopesty».

Kummassakaan artikkelissa ei viitata objektiivisiin lähteisiin, tiettyihin henkilöihin tai muuhun vahvistukseen tarinan aitoudesta. Ilmeisesti lukijan oletetaan uskovan kirjoittajan sanaan. Voidaanko tällaista väitettä pitää tosiasioihin perustuvana? Vastaavatko tällaiset lausunnot journalistisia standardeja?

AL:n puolelta pidämme tärkeänä kommentoida, että jäsenemme asuvat ja työskentelevät Suomessa, rakastavat sitä ja toivovat sen menestyvän. Nämä ovat toimintamme motiivit.

Tarkastellaan muita elämäkertojen faktoja.

Yksi hallituksen jäsen reagoi Venäjän Suomen-suurlähetystön

voitonpäiväpostaukseen (9. toukokuuta) onnitteluin.

Ilmeisesti kaikki muut eivät reagoineet. Mutta mitä tämän tosiasian heidän elämäkerrastaan pitäisi kirjoittajan mielestä kertoa lukijoille?

Toinen hallituksen jäsen muutti Venäjältä Suomeen vasta toukokuussa 2023.

Kukaan muukaan hallituksen jäsenistä ei ole syntynyt Suomessa.

Mainittu hallituksen jäsen oppi suomea jo ennen Suomeen muuttoa ja suoritti Yki-testin tammikuussa 2024. Muut hallituksen jäsenet ovat asuneet Suomessa 4-20 vuotta, työskentelevät maan hyväksi, maksavat veroja valtion kassaan, ovat oppineet myös kielen ja monet ovat saaneet kansalaisuuden. Kaikki tämä osoittaa, että maa tarvitsee heitä, maa haluaa heitä, maa on päättänyt hyväksyä heidät. Mistä syystä näitä tosiasioita ei mainita?

On myös huomattava, että hallituksen jäsenistö ei ole pysyvä: AL:n sääntöjen mukaan järjestetään määräajoin yleiskokouksia, joissa yhdistyksen jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet tulevalle kaudelle. Meidän mielestämme tuntuu oudolta tarkastella koko liittoa yksittäisten hallituksen jäsenten elämäkerran erillisten ja ei aina merkittävien tosiasioiden prisman läpi, koska hallitus uudistuu, mutta yhdistyksen päämäärät ja tavoitteet pysyvät samoina.

Hallituksen muusikkojäsen on syntynyt Krimin niemimaalla Sevastopolissa ja oli juuri marraskuun loppupuolella konserttimatkalla sekä Pietarissa että Ufassa.

Sosiaalisen median profiileissaan muusikkojäsen on maininnut asuinpaikakseen Pietarin, mutta Aleksanterinliiton mukaan hän on suomalainen ja asuu Suomessa.

Minä olen tämä Sevastopolissa syntynyt "hallituksen muusikkojäsen". Alunperin artikkeliin oli kirjoitettu, että asun pysyvästi Pietarissa – kirjoittaja päätti niin yhdessä somessa ilmoitetun asuinpaikan perusteella. Samaan aikaan ei ole vaivaa selvittää avoimista lähteistä, että asun Kotkassa ja työskentelen Kymi Sinfonietta orkesterissa, tämä tieto on jopa «Seuran» artikkelissa, johon kirjoittaja viittaa artikkelin toisessa osassa. On totta, että marraskuun jälkipuoliskolla esiinnyin Pietarissa ja Ufassa; kirjoittaja ei voinut olla näkemättä mainosta, jossa nimeni vieressä luki «Suomi». On myöskin totta, että marraskuun alkupuolella esittelin Kouvolan ja Kotkan kaupungeissa kamarimusiikkikonserteissa osana Uuno Klamin kansainvälistä sävellyskilpailua, josta kerroin sähköpostiviestissä IS:lle.

Tällainen IS:n valikoivuus julkaistavien faktojen valinnassa ihmetyttää. Eikö toimittajan hyvä työ ole vain faktojen kerääminen eikä niiden tarkistaminen ja kokoaminen yhtenäiseksi kontekstiksi, jossa aihetta ei tarkasteltaisi tasapäisesti, vaan eri näkökulmista? Eivätkö suomalaiset lukijat ansaitse rehellistä ja laadukasta tietoa palkkioksi luottamuksesta?

Ja tärkein kysymys on, ansaitsevatko kaikki suomalaiset suosikkimediat näin suuren luottamuksen? Aleksanterinliitto toivoo vilpittömästi, että

olemme nähneet Suomessa harvinaisia epäonnistuneita esimerkkejä, joiden vuoksi luottamuksen taso ei ole vielä sataprosenttinen. Toivottavasti tulevat materiaalit miellyttävät meitä paljon enemmän. Haluamme tässä yhteydessä kehottaa tulevien artikkelien kirjoittajia tutustumaan Suomen Journalistin ohjeisiin, erityisesti kohtiin 11 ja 12:

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

YT

Aleksanterinliiton hallituksen

Muusikkojäsen