Tämä artikkeli:
Vielä aivan hiljattain Suomi selviytyi määrätietoisesti maahanmuuttajien määrän lisääntymisestä diplomatian keinoin. Esimerkiksi vuoden 2016 alussa, kun turvapaikanhakijoiden virta itärajan yli kasvoi jyrkästi, Suomi löysi ratkaisun suorasta diplomatiayhteydestä Venäjään. Suomen ja Venäjän presidenttien – Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin – tapaamisessa 22. maaliskuuta 2016 sovittiin kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksen rajoittamisesta Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla. Rajoitukset tulivat voimaan 10. huhtikuuta 2016 ja olivat voimassa 180 päivää. Tuloksena oli turvapaikanhakijoiden määrän huomattava väheneminen.
Vuonna 2023 lähestymistapa oli aivan toisenlainen. Samankaltaisessa tilanteessa, jossa pakolaisvirta kasvoi nopeasti, diplomatiaa ei juurikaan käytetty – näin raportoi Ylen artikkeli 15.11.2023: "Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän valtionjohdolla ei ole samanlaista keskusteluyhteyttä kuin oli ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa." Keskustelun sijaan seurasi syyttelyä, ensin rajojen väliaikainen ja sitten toistaiseksi voimassa oleva sulkeminen. Edes myöhempi karkotuslaki ei johtanut rajanylityspaikkojen avaamiseen.
Kahden samankaltaisen tilanteen – vuosien 2016 ja 2023 – vertailu osoittaa diplomatian roolin heikentymisen Suomen ulkopolitiikassa Venäjän suhteen. Dialogista luopuminen ja siirtyminen hybridiuhkaan ja puolustuksen vahvistamiseen nojaavaan retoriikkaan on huolestuttava merkki. Se kertoo paitsi viestintäkanavien kapenemisesta, mutta myös haluttomuudesta hyödyntää rauhanomaista kriisinhallintaa.
Vielä aivan hiljattain Suomi selviytyi määrätietoisesti maahanmuuttajien määrän lisääntymisestä diplomatian keinoin. Esimerkiksi vuoden 2016 alussa, kun turvapaikanhakijoiden virta itärajan yli kasvoi jyrkästi, Suomi löysi ratkaisun suorasta diplomatiayhteydestä Venäjään. Suomen ja Venäjän presidenttien – Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin – tapaamisessa 22. maaliskuuta 2016 sovittiin kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksen rajoittamisesta Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla. Rajoitukset tulivat voimaan 10. huhtikuuta 2016 ja olivat voimassa 180 päivää. Tuloksena oli turvapaikanhakijoiden määrän huomattava väheneminen.
Vuonna 2023 lähestymistapa oli aivan toisenlainen. Samankaltaisessa tilanteessa, jossa pakolaisvirta kasvoi nopeasti, diplomatiaa ei juurikaan käytetty – näin raportoi Ylen artikkeli 15.11.2023: "Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän valtionjohdolla ei ole samanlaista keskusteluyhteyttä kuin oli ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa." Keskustelun sijaan seurasi syyttelyä, ensin rajojen väliaikainen ja sitten toistaiseksi voimassa oleva sulkeminen. Edes myöhempi karkotuslaki ei johtanut rajanylityspaikkojen avaamiseen.
Kahden samankaltaisen tilanteen – vuosien 2016 ja 2023 – vertailu osoittaa diplomatian roolin heikentymisen Suomen ulkopolitiikassa Venäjän suhteen. Dialogista luopuminen ja siirtyminen hybridiuhkaan ja puolustuksen vahvistamiseen nojaavaan retoriikkaan on huolestuttava merkki. Se kertoo paitsi viestintäkanavien kapenemisesta, mutta myös haluttomuudesta hyödyntää rauhanomaista kriisinhallintaa.